Seuran historia 1992-2022

Folkilla täyteen kolme vuosikymentä

Perjantaina, marraskuun 13. päivänä vuonna 1992 Haapaveden nuorisotalolla perustettua seuraa oli haaveiltu kauan. ”Meitä oli muutamia Oulaisissa pelaavia, jotka otettiin hupiottelu nelosessa pelannutta OuHua vastaan ja kaikkien yllätykseksi voitettiin se. Ja kun meiltä kysyttiin ketä me oikein ollaan, niin vastattiin, että FC Folk”, muisteli Juha Nevala, seuran yksi perustajajäsenistä. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Jukka Karttunen uskoi myös vakaasti tulevaisuuteen Pyhäjokiseudun haastattelussa syksyllä 1992. ”Kun toiminta käynnistyy, harrastajamääräkin lisääntyy.”

Uusi seura huomioitiin heti. Juha Nevalan keksimä nimi kirvoitti jopa ”entisen haapavetisen” kirjoittamaan 8.12.1992 Kalevan Puheenvuorot-palstalle mielipiteensä vierasperäisestä urheiluseuran nimestä. Tämä herätti lisää kiinnostusta seuraa kohtaan ja FC Folk otettiin hyvin vastaan uutena seurana jalkapallopiireissä.

FC Folkin johtokunnan ajatus laajemmasta yhteistyöstä muutama vuosi aikaisemmin aloitettujen HaapavesiFolk Music Festivaalien kanssa ei saanut tuulta siipiensä alle. ”Kyllä me aluksi tehtiinkin yhteistyötä, oltiin mm. vartiointitehtävissä. Sitä ei vaan silloin Haapavedellä oivallettu, miten suuri vaikutus esim. FC Jazzilla oli Porissa”, muisteli Juha Nevala. Mutta seuran nimi ja Sauli Heikkilän suunnittelema logo, missä jousisoittimen kaula on yhdistetty jalkapalloon, on ollut vuosien varrella omalta osaltaan viestittämässä musiikista tunnetun pitäjän omia festivaaleja.

Haapavedellä 1970 – 1980-luvun alussa kukoistanut jalkapallo oli loppunut pelaajapulaan sekä huonoihin olosuhteisiin. FC Folkin tarkoituksena on ollut alusta lähtien kasvattaa juniorijoukkueiden sekä jalkapallokoulun kautta uutta pelaajamateriaalia.

Haapaveden urheilukentän remontti ajoittui seuran alkuhetkille. FC Folkin aloitettua ensimmäistä kauttaan keväällä 1993, käytiin kunnan hallintoelimissä ja lehdistössä keskustelua keskuskentän keskiosan päällystemateriaalista. Kunnanhallituksen tiukan äänestyksen tuloksena luonnonnurmi voitti hiekkatekonurmen 772 000 mk (nyk. rahassa 169 145,20 €) halvempana äänin 6-4. Haapaveden Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja Tapio Laitala kiitteli yleisönosastokirjoituksessaan (Pyhäjokiseutu 23.8.1993) kunnan päätöstä yleisurheilijoiden voitoksi. Sitä se eittämättä oli myös jalkapallolle.

FC Folk nousi heti ensimmäisen kauden päätteeksi sarjaporrasta ylemmäs, mutta putosi seuraavana syksynä takaisin kuutosdivisioonaan. Vuonna 1995 seuran johtokunta uudistui lähes täysin ja puheenjohtajana aloitti Esko Sainkangas. Samana kesänä käynnistyi useita juniorijoukkueita ja seuran toiminta lähti nousuun. Kauden huipentumana oli junioreille kustannettu matka Suomi-Venäjä maaotteluun Helsinkiin.

Sainkankaan puheenjohtajakaudella FC Folk nousi ensin viitosdivisioonaan ja seuraavana vuonna ehken hieman yllätäinkin yhdeksi kaudeksi neloseen. Kesä-heinäkuun taitteessa 1995 FC Folk pääsi vihkimään Pohjois-Suomen parhaana kenttänä parikymmentä vuotta pidetyn, ja edelleen kadehditun, keskuskentän kahdella hienolla voitolla Reisjärven Voimasta ja kokkolalaisesta KP-87:stä.

Vuoden 1998 jälkeen Sainkangas jätti puheenjohtajuuden ja vuodeksi 1999 tehtävään palasi Jukka Karttunen, mutta vain nimellisesti. Seurassa oli tapahtumassa nuorennusleikkaus.

Vuosituhannen vaihde oli seuran historiassa monivivahteinen. Vuonna 1999 seurassa pelasi kaksi edustusjoukkuetta, joista ykkönen nousi kauden päätteeksi neloseen. Vuonna 2000 varapuheenjohtajan tehtävistä puheenjohtajaksi nousi intohimoisesti tehtäväänsä suhtautunut Timo Nevalainen. ”Timo veti myös harjoituksia ja todella hyviä vetikin. Mutta kun sitoutuminen joukkueeseen oli niin heikko, loppui Timolta into”, muisteli Keijo Jylänki. Loppukesästä 2000 Nevalainen teki ison päätöksen; otti ykkösen pois sarjasta ja päätti jättää seuran.

Vuonna 2001 oltiin seuran jatkon suhteen pakkosaumassa. ”Istuttiin palaverissa, joku esitti, toinen kannatti ja kun en uskaltanut olla vastaankaan, niin minusta tuli sitten puheenjohtaja”, muisteli silloin 19-vuotias Tero Lehtola. ”Ensimmäisenä tehtävänä oli mennä kaupunginkamreerin juttusille, kun seuralla oli jäänyt jostain velkaa kaupungille. Oli muuten aika kova paikka, mutta siitä selvittiin.”

2002 FC FOLK 10v!

FC Folkin toiminta lähti uuteen nousuun muutaman hiljaisen vuoden jälkeen vuonna 2004. Seurajohto teki YPA:n kanssa jalkapallokoulusopimuksen, mikä toi uutta vireyttä seuran junioritoimintaan. Kolmen vuoden juniorittoman kauden jälkeen seura ilmoitti B-juniorit sarjaan ja FC Folkin uusi nousu oli alkanut.

Vuosi 2006 on FC Folkin historiassa suuri vuosi. Seura sai uuden puheenjohtajan Seppo Pitkälästä ja ensimmäinen naisten joukkue aloitti toimintansa. Jalkapallokoulu oli ensimmäistä kertaa maajoukkueteemalla ja edellisvuoden juniorijoukkuekin jatkoi sarjassa. Kauden kruunasi edustusjoukkueen nousu neloseen.

FC Folk pelasi vuodet 2007 - 08 nelosessa tipahtaen hieman erikoisen sarjasysteemin vuoksi syksyllä 2008 vitoseen. ”Me pääsimme pisteiden perusteella kovempaan syyssarjaan, mihin tuli joukkueita myös kolmosdivisioonasta. Kahden pisteen erolla sitten tipahdettiin viivan alapuolelle ja päädyimme viitoseen. Alemmasta loppusarjasta jäi neloseen mm. OuHu”, muisteli Tero Lehtola.

Samoihin aikoihin perustettiin myös Folkin naisten joukkue. Seuraava kausi jäi naisilla välistä, mutta 2010 lähtien Folk Ladies pelasi turnausmuotoista sarjaa muutaman vuoden ajan.

Vuosikymmenen vaihteen yli edetessä junioritoiminta elpyi ja 2012 oli Seppo Pitkälän mukaan seuran huippuvuosi. Talous oli kunnossa, varoja kerättiin talkoilla ja jalkapallokoululla. Tavoite oli nousta neloseen, mutta tämä ei toteutunut.

2012 FC FOLK 20v!

Vuoteen 2016 mennessä edustusjoukkue hiipui ja lopulta loppui kokonaan, junioreiden ollessa vielä liian nuoria edustukseen nostettavaksi ja vanhemmasta päästä pelaajia jäi tai muutti pois. Samalla myös seuran puheenjohtajana aloitti Mika Kumpumäki. Edustusjoukkuetta vielä yritettiin vuonna 2018, mutta sarjasta jouduttiin luopumaan kesken kauden pelaajapulan vuoksi.

Futsal on nykyisin merkittävässä roolissa FC Folkin toiminnassa. Edustusjoukkue aloitti 2007-2008 kaudella ja välissä pelattiin myös yhdistelmäjoukkueena OuHun kanssa. Kun jalkapallon puolella edustus lopetti 2016, myös futsaljoukkue lopetti. Parin vuoden tauon jälkeen toimintaa jatkettiin 2018, muutaman paluumuuttajan, sekä vaihtelevasti oulaistelaisin ja ylivieskalaisin lisäavuin. Samalla tuotiin voimakkaasti myös junioreita mukaan vanhimmasta päästä ja koronaepidemian kurittaman tynkäkauden jälkeen 2021-2022 pelattiinkin käytännössä täysin omin voimin.

Mika Kumpumäen puheenjohtajakaudella vuodesta 2016 eteenpäin junioritoiminta on ollut aika vakiintunutta. Joukkueita on pyritty perustamaan parin vuoden välein, joskin tämä ei ole aina onnistunut ja siten myös “väliinputoajaikäluokkia” on päässyt syntymään. 2020-luvun alussa on ollut havaittavissa pienimuotoinen nousukausi junioreiden suhteen, sillä nuorimmasta päästä on saatu perustettua useampi peräkkäisten ikäluokkien joukkue ja junioreiden määrä kääntynee kasvuun. Jalkapallokouluja on pidetty Haapavedellä ja Pulkkilassa, pois lukien koronakesät. Jo nuorena valmentamisen aloittanut Miikka Koivu on myöskin saanut valmentamansa joukkueet iskuun niin, että vanhemissa ikäluokissa yhteistyöt naapuripaikkakuntien kanssa ovat tuoneet pelaajavirtaa Haapavedenkin suuntaan, eikä vain toisin päin. Viime aikojen menestynein joukkue lienee 2007 syntyneet pojat, joilta löytyy plakkarista piirimestaruutta, turnausvoitttoja mm. Oulu Boys Cupista ja lisäksi futsalin puolella SM-lopputurnauspaikka vuodelta 2022. Kumpumäki myös kiittelee uusien vetäjien liittymistä seuran toimintaan viime vuosina, mikä on tietysti elinehto vireään junioritoimintaan.

2022 FC Folk 30v!

Nyt 2022 FC Folkin täyttäessä 30 vuotta, seuran voisi sanoa profiloituneen juniorikasvatukseen ja tähän pyritään panostamaan jatkossakin.

Jalkapallossa edustusjoukkueesta käydään haaveilevia keskusteluita vuodesta toiseen, ehkä sekin vielä junioriputken tuotosten kautta jokin vuosi syntyy.

Futsalissa edustusjoukkue on haastavassa tilanteessa. Ikäjakauma on viime vuosina ollut kuin hymyhuulet - muutama vanha konkari ja nippu nuoria taitureita, parhaassa jalkapalloiässä olevien 20-30v pelaajat ovat olleet vähissä. Jää nähtäväksi, riittääkö lähivuosina uudet nuoret määrällisesti korvaamaan opiskelemaan lähtevien ja ikämiesten poistuman.

Olosuhteiden osalta tekonurmesta on haaveiltu, mutta alustavia kartoituksia pidemmälle suunnitelmat eivät ole edenneet.