Historia

FC Folkilla täyteen kaksi vuosikymmentä

Perjantaina, marraskuun 13. päivänä vuonna 1992 Haapaveden nuorisotalolla perustettua seuraa oli haaveiltu kauan. ”Meitä oli muutamia Oulaisissa pelaavia, jotka otettiin hupiottelu nelosessa pelannutta OuHua vastaan ja kaikkien yllätykseksi voitettiin se. Ja kun meiltä kysyttiin ketä me oikein ollaan, niin vastattiin, että FC Folk”, muisteli Juha Nevala, seuran yksi perustajajäsenistä. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Jukka Karttunen uskoi myös vakaasti tulevaisuuteen Pyhäjokiseudun haastattelussa syksyllä 1992. ”Kun toiminta käynnistyy, harrastajamääräkin lisääntyy.”

Uusi seura huomioitiin heti. Juha Nevalan keksimä nimi kirvoitti jopa ”entisen haapavetisen” kirjoittamaan 8.12.1992 Kalevan Puheenvuorot-palstalle mielipiteensä vierasperäisestä urheiluseuran nimestä. Tämä herätti lisää kiinnostusta seuraa kohtaan ja FC Folk otettiin hyvin vastaan uutena seurana jalkapallopiireissä.

FC Folkin johtokunnan ajatus laajemmasta yhteistyöstä muutama vuosi aikaisemmin aloitettujen HaapavesiFolk Music Festivaalien kanssa ei saanut tuulta siipiensä alle. ”Kyllä me aluksi tehtiinkin yhteistyötä, oltiin mm. vartiointitehtävissä. Sitä ei vaan silloin Haapavedellä oivallettu, miten suuri vaikutus esim. FC Jazzilla oli Porissa”, muisteli Juha Nevala. Mutta seuran nimi ja Sauli Heikkilän suunnittelema logo, missä jousisoittimen kaula on yhdistetty jalkapalloon, on ollut vuosien varrella omalta osaltaan viestittämässä musiikista tunnetun pitäjän omia festivaaleja.

Haapavedellä 1970 – 1980-luvun alussa kukoistanut jalkapallo oli loppunut pelaajapulaan sekä huonoihin olosuhteisiin. FC Folkin tarkoituksena on ollut alusta lähtien kasvattaa juniorijoukkueiden sekä jalkapallokoulun kautta uutta pelaajamateriaalia.

Haapaveden urheilukentän remontti ajoittui seuran alkuhetkille. FC Folkin aloitettua ensimmäistä kauttaan keväällä 1993, käytiin kunnan hallintoelimissä ja lehdistössä keskustelua keskuskentän keskiosan päällystemateriaalista. Kunnanhallituksen tiukan äänestyksen tuloksena luonnonnurmi voitti hiekkatekonurmen 772 000 mk (nyk. rahassa 169 145,20 €) halvempana äänin 6-4. Haapaveden Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja Tapio Laitala kiitteli yleisönosastokirjoituksessaan (Pyhäjokiseutu 23.8.1993) kunnan päätöstä yleisurheilijoiden voitoksi. Sitä se eittämättä oli myös jalkapallolle.

FC Folk nousi heti ensimmäisen kauden päätteeksi sarjaporrasta ylemmäs, mutta putosi seuraavana syksynä takaisin kuutosdivisioonaan. Vuonna 1995 seuran johtokunta uudistui lähes täysin ja puheenjohtajana aloitti Esko Sainkangas. Samana kesänä käynnistyi useita juniorijoukkueita ja seuran toiminta lähti nousuun. Kauden huipentumana oli junioreille kustannettu matka Suomi-Venäjä maaotteluun Helsinkiin.

Sainkankaan puheenjohtajakaudella FC Folk nousi ensin viitosdivisioonaan ja seuraavana vuonna ehken hieman yllätäinkin yhdeksi kaudeksi neloseen. Kesä-heinäkuun taitteessa 1995 FC Folk pääsi vihkimään Pohjois-Suomen parhaana kenttänä parikymmentä vuotta pidetyn, ja edelleen kadehditun, keskuskentän kahdella hienolla voitolla Reisjärven Voimasta ja kokkolalaisesta KP-87:stä.

Vuoden 1998 jälkeen Sainkangas jätti puheenjohtajuuden ja vuodeksi 1999 tehtävään palasi Jukka Karttunen, mutta vain nimellisesti. Seurassa oli tapahtumassa nuorennusleikkaus.

Vuosituhannen vaihde oli seuran historiassa monivivahteinen. Vuonna 1999 seurassa pelasi kaksi edustusjoukkuetta, joista ykkönen nousi kauden päätteeksi neloseen. Vuonna 2000 varapuheenjohtajan tehtävistä puheenjohtajaksi nousi intohimoisesti tehtäväänsä suhtautunut Timo Nevalainen. ”Timo veti myös harjoituksia ja todella hyviä vetikin. Mutta kun sitoutuminen joukkueeseen oli niin heikko, loppui Timolta into”, muisteli Keijo Jylänki. Loppukesästä 2000 Nevalainen teki ison päätöksen; otti ykkösen pois sarjasta ja päätti jättää seuran.

Vuonna 2001 oltiin seuran jatkon suhteen pakkosaumassa. ”Istuttiin palaverissa, joku esitti, toinen kannatti ja kun en uskaltanut olla vastaankaan, niin minusta tuli sitten puheenjohtaja”, muisteli silloin 19-vuotias Tero Lehtola. ”Ensimmäisenä tehtävänä oli mennä kaupunginkamreerin juttusille, kun seuralla oli jäänyt jostain velkaa kaupungille. Oli muuten aika kova paikka, mutta siitä selvittiin.”

FC Folkin toiminta lähti uuteen nousuun muutaman hiljaisen vuoden jälkeen vuonna 2004. Seurajohto teki YPA:n kanssa jalkapallokoulusopimuksen, mikä toi uutta vireyttä seuran junioritoimintaan. Kolmen vuoden juniorittoman kauden jälkeen seura ilmoitti B-juniorit sarjaan ja FC Folkin uusi nousu oli alkanut.

Vuosi 2006 on FC Folkin historiassa suuri vuosi. Seura sai uuden puheenjohtajan Seppo Pitkälästä ja ensimmäinen naisten joukkue aloitti toimintansa. Jalkapallokoulu oli ensimmäistä kertaa maajoukkueteemalla ja edellisvuoden juniorijoukkuekin jatkoi sarjassa. Kauden kruunasi edustusjoukkueen nousu neloseen.

FC Folk pelasi vuodet 2007 - 08 nelosessa tipahtaen hieman erikoisen sarjasysteemin vuoksi syksyllä 2008 vitoseen, missä pelaa edelleenkin. ”Me pääsimme pisteiden perusteella kovempaan syyssarjaan, mihin tuli joukkueita myös kolmosdivisioonasta. Kahden pisteen erolla sitten tipahdettiin viivan alapuolelle ja päädyimme viitoseen. Alemmasta loppusarjasta jäi neloseen mm. OuHu”, muisteli Tero Lehtola.

Vuodesta 2007 lähtien FC Folkilla on ollut edustuksen lisäksi kahdesta neljään juniorijoukkuetta sekä naisten joukkue. Vuoden 2009 välivuoden jälkeen naiset tulivat uudelleen vuonna 2010 nimellä FC Folk Ladies.